Venäjän Karjalan pienet vesivoimalaitokset ja padot
Suurpadot-Suomen osasto ry järjesti matkan tutustumaan
Venäjän Karjalan pieniin vesivoimalaitoksiin ja patoihin. Matka-ajankohta oli
9.-11.10.2014. Matkalle osallistui Hämeen ELY-keskuksesta Eija Isomäki, Tommi
Muilu ja Timo Maijala sekä Kainuun ELY-keskuksesta Mika Pylvänäinen. Matka
alkoi Joensuusta linja-autolla. Yöpyminen oli järjestetty Hotelli Piipun
Pihassa Sortavalassa. Retkelle osallistui 23 yhdistyksen jäsentä.
Illalla 9.10.2014 Nord Hydro esitteli toimintaansa.
Yrityksen edustajina paikalla olivat Vladimir Romanchuk (Deputy General
Director) ja Tatyana Pokutnik (Project Manager). Yritys on perustettu 2007 ja
sen tarkoitus on kehittää ja peruskorjata pieniä vesivoimalaitoksia Venäjän
alueella vuosina 2009-2020. Karjalan alueella meille esiteltiin kahta valmista
laitosta ja yhtä rakenteilla olevaa. Laitokset olivat seuraavan päivän
tutustumiskohteita. Nord Hydro on kartoittanut Karjalan alueella 49
potentiaaliseksi arvioitua kohdetta. Sitä, montako laitosta tullaan vielä
korjaamaan, ei osattu sanoa tarkkaan. Koko Venäjän alueella on vuosien aikana
tarkoitus peruskorjata useita kymmeniä kohteita. Laskutetun sähkön ja saamiensa
tukien avulla Nord Hyrdro kykenee kahdeksassa vuodessa saamaan laitoksien
investointikulut takaisin.
Karjalan tasavalta riippuu sen ulkopuolelta toimitettavasta
sähköstä. Alueen vuosikulutuksesta oma tuotanto kattaa noin 55 %.
Perjantaina 10.10. tutustuttiin Nord Hydron ja TGC-1:n
voimalaitoksiin. Ensimmäinen tutustumiskohde oli Nord Hydron Jänisjoessa
sijaitseva Läskelän voimalaitospato. Läskelää kuvattiin Venäjän ensimmäiseksi
vihreäksi voimalaitokseksi. Jänisjoki saa alkunsa Suomen puolelta Joensuusta.
Joki on 95 km pitkä ja se laskee Laatokkaan.
Läskelän voimalaitos sijaitsee
vuonna 1905 perustetun paperitehtaan vieressä. Tehtaan toiminta päättyi vuonna
2004. Läskelän voimalaitos oli aikoinaan yksi ensimmäisistä Suomessa ja se
valmistui vuonna 1899. Voimalaitos on korjattu. Laitoksessa on 6 uusittua
turbiinia. Putouskorkeus on 13 m ja vuosituotanto 28 GWh.
Ryymäkoski ennen Ryynäkoski 2017
Kolmantena Nord Hydron kohteena vierailimme Kalliokosken
voimalaitoksella, joka oli vasta rakenteilla. Alueelle oli jo aiemmin
suunniteltu voimalaitosta. Edellisissä suunnitelmissa oli suunniteltu
huomattavasti suurempaa laitosta, joka muodostaisi suuren vesialtaan
yläpuolelleen peittäen myös alleen suuren maa-alueen. Nyt rakennettava pato
muodostaa huomattavasti pienemmän altaan. Kalliokosken voimalaitoksen yhteyteen
oli rakennettu myös kalaportaat. Kalaportaat oli suunnitellut Pietarin
yliopiston tutkijat. Kalliokosken putouskorkeus on 9,3 m ja vuosituotanto 2,56
GWh.
Perjantai iltapäivänä tutustuimme TGC-1:n Karjalan alueen
pienvesivoimalaitoksiin Harluun ja Hämekoskeen, jotka sijaitsivat Jänisjoessa.
Hämekosken voimalaitos sijaitsee Jänisjoessa Hämekosken ja
Läskelänkosken yläpuolella. Hämekosken voimalaitos on perustettu 1800-luvun
loppupuolella. Voimalaitoksen yhteydessä on aiemmin ollut tehdastoimintaa,
mutta se on lakannut rakennusten vaurioiduttua talvisodan pommituksissa.
Voimalaitos on toiminut koko ajan ja sitä on jossain määrin peruskorjattu.
Peruskorjaus on pyritty suorittamaan vanhoja rakenteita kunnioittaen. Koneet
ovat alkuperäiset.
Harlun vesivoimalaitos on rakennettu 1936. Se on tunnettu
myös Leppäkosken vesivoimalaitoksena ja nykyiseltä nimeltään se on Harlu
HPS-22. Voimalaitos on toiminut rakennusvuodesta lähtien ja sitä on
peruskorjattu matkan varrella. Voimalaitoksen läheisyydessä sijaitsivat
Leppäkosken tehtaat (paperi- ja sellutehdas), jotka toimivat menestyksekkäästi
1893-1988. Sittemmin tehtaat on jätetty rapistumaan.
Sen jälkeen, kun olimme tutustuneet laitoksiin, saimme vielä
kuulla lisää laitosten toiminnasta vuosien varrella sekä TGC-1:n toiminnasta.
Esittelijöinä toimivat Igor Kartsev (Chief engineer) ja Evgeny Lopatin
(Director). Yhtiön pääomistajat ovat Gazprom-ryhmittymä (52 %) sekä Fortum
Power and Heat (26 %). Harlu ja Hämekoski ovat yhtiön pienimpiä vesivoimalaitoksia.
Sekä Harlun että Hämekosken voimalaitosten teho on noin 3 MW. TGC-1:n
voimalaitostuotannosta noin 40 % on vesivoimaa. Yhtiöllä oli aiemmin
suunnitteilla lukuisia pienvesivoimalaitosprojekteja, mutta Venäjän
lainsäädännön mukaisesti heillä ei ole mahdollisuutta näiden toteuttamiselle.
Matkan varrella näimme myös muita merkittäviä kohteita
Karjalassa, kuten Ruskealan Kivipuiston, Ruskealan kirkon sekä useita
muistomerkkejä. Tulipalot olivat tuhonneet lukuisia rakennuksia ja monet
rakennukset olivat rapistuneet hylättyinä. Vesivoimalaitokset olivat
kohtuullisen hyvässäkin kunnossa. Voimalaitosten sisätilat olivat puhtaat ja
hyväkuntoiset.