keskiviikko 6. marraskuuta 2019

Pohjoismainen patoturvallisuusseminaari


Ensimmäinen pohjoismainen patoturvallisuusseminaari järjestettiin Oslossa, Norjassa 6.11.2019. Tilaisuuteen osallistui 110 henkilöä, joista 10 oli Suomesta. 


                                         Suomalaiset osallistujat tilaisuudessa.


Seminaaripäivä oli jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisessä osassa kukin maa kertoi omista patoturvallisuuskäytännöistään sekä paikallisesta suurpatojärjestöstä. 
  • Suomessa on 445 patoturvallisuuslain mukana luokiteltua patoa. Näistä ICODLin mukaisia suurpatoja on 56. Padon omistaja on vastuussa siitä, että pato toimii ja on turvallinen. FINCOLD on perustettu 1960. Jäseniä on noin 100 ja yritysjäseniä 24. (Eija Isomäki, Kainuun ELY-keskus ja Juha Laasonen, Fortum)
  • Islannissa on 100 patoa, joista 50 on ICOLDin mukaista suurpatoa. Iscold on toiminut vuodesta 1053, jolloin ensimmäinen Islannin suurpato rakennettiin. Islannissa ei ole varsinaista patoturvallisuuslainsäädäntöä, mutta paljon lainsäädäntöä yhteiskunnan turvaamiseksi. Haasteita patoturvallisuudelle aihauttavat mm. tulvat, maanjäristkset, ilmasto (tuulet), vulkaaninen aktiivisuus ja jäätiköt. (Paul Slangen, Landsvirkjun)
  • Swedcold on ollut ICOLDin jäsen vuodesta 1931. Swedcold on aktiivinen järjestäen kahdesti vuodessa konferenssin, kerran vuodessa nuorten tilaisuuden sekä julkaisemalla tiedotteita. Lisäksi kerran vuodessa järjestetään workshop ja excursio. Ruotsissa on 10 000 patoa ja 191 suurpatoa. Lainsäädäntöä on viimevuosina uusittu ja työ jatkuu. Vastikään 100 padolle on tehty vahingonvaara-arvio. (Maria Bartsch, Svenska Kraftnät ja Claes-Olof Brandsten, Vattenfall)
  • Norjan patoturvallisuuslainsäädäntöä on hyvin vastaava Suomen lainsäädännön kanssa. 4200 patoa on rekisteröity. 445 padolle on tehty arvio tulevaisuuden muutostarpeista patoturvallisuuden takaamiseksi. Padoista tiedotetaan paljon yleisesti ja esimerkiksi vuosittain myönnetään patokruunu "kauneimmalle padolle". (Anne Marit Håstein, Stastkraft ja Lars Grotta, NVE)
 Seminaaripäivän toisessa osassa keskityttiin ilmastonmuutokseen ja pohjoisiin olosuhteisiin.
  • Juho Jakkila Suomesta kertoi Kokemäenjoelle mitoitustulvaprojektissa, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset arvioitiin mitoitustulvien tarkistamisen yhteydessä. 
  • Hörn Hranfnsdottir Islannista kertoi ongelmallisesta jokialueesta, jonne muodostuu jääpatoja ja jossa on erityisen paljon sedimentaatiota. Jäiden mukana myös kiviä hilautuu merkittäviä määriä voimalaitospatoon. Aluuen moninaisia ongelmia on yritetty helpottaa rakentamalla uusi voimalaitoksen sisääntulokanava. 
  • Kristofer Hallberg kertoi Ruotsissa tehdyistä mitoitustulvan laskennoista. Laskentojen perusteella arvioitiin, että 70% ensimmäisen luokan padoista oli riittävän tehokkaita ilmastonmuutoksen perusteella arvioiduille mitoitusskenaarioille ja vastaavasti toisen luokan padoista 59 %.
  • Fjola Gudrun kertoi, että Norjassa on aloitettu kiinnittemään enemmän huomiota myös työpatoihin Munkebotsvatn padola tapahtuneen työpadon sortuman jälkeen. Suunnittelijan mukana olo koko rakennusprosessin ajan koetaan tärkeäksi. 
  • Rikard Hellgren Tukholman yliopistosta tutkii jääkuormia Ruotsissa. Ruotsi on jaettu kolmeen osaan jääkuormien suhteen. Vastaavasti
  • Tomi Mäki esitti padonomistajan menetelmiä kohdata talviolosuhteet Suomessa. 
  • Jon Smari Ulfarsson Islannista kertoi Budshals HPP padon rakentamisprosessista. Routaongelmat aiheuttivat merkittäviä haasteita ja vahingoitti patoa kolmen ensimmäisen vuoden mittausten perusteella. Mm. padon riprap-pinta kärsi roudasta.

                                     Eija Isomäki, Kainuun ELY-keskus 


                                     Juha Laasonen, Fortum 

                                      Juho Jakkila, Suomen Ympäristökeskus

 
                                      Tomi Mäki, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus





maanantai 7. lokakuuta 2019

ICOLDin Euroopanklubin Symposium Kreetalla, Kreikassa lokakuussa 2019


Varsinainen Symposium järjestettiin 2.-4.10.2019. Tätä ennen järjestettiin Tulvapenkereitä käsittelevän työryhmän (https://lfd-eurcold.irstea.fr/) kaksipäiväinen seminaari, joista minä osallisuin jälkimmäiseen päivään. Lisäksi ennen tilaisuutta järjestettiin kaksipäiväinen HydroPower Europe tilaisuus (https://hydropower-europe.eu/). 


Tulvapenkereitä käsittelevän työryhmän kokouksessa käytiin läpi ajankohtaisia asioita tulvapenkereitä koskien. Melko mielenkiintoiseksi koin esimerkiksi Hollannin tilanteen, jossa tulvapenkereet olivat kärsineet melkoisesti kuivuudesta. Padoista on löydetty useita pitkittäishalkeamia (jopa 10 m), jotka ovat olleet jopa metrin syvyisiä. Tästä löytyy lisätietoa esimerkiksi Youtube-videolta: https://www.youtube.com/watch?v=JvSb19ck4M8&feature=youtu.be. Työryhmä valmistelee myös julkaisua, joka käsittelee tulvapenkereiden turvallisuutta. Hyvin haastavaa on laatia julkaisua niin, että se pätee useissa maissa. Tulvapengertä oli havainnollistettu kuvalla, jossa pato pitää veden sisällä ja tulvapenger ulkona. Suomessa tulvapenger on patopenger, joka padottaa vain tulva-aikaan. 


1.10 illalla järjestettiin ICOLDin Euroopan Klubin kokous. 


ICOLDin Euroopan Klubin puheenjohtaja kertoi edelleen Hydropower Europe -projektista, joka on nimitetty 2021 vuoteen asti. Tarkoituksena on identifioida, priorisoida ja löytää vastukset tämän hetken haasteisiin eri toimijoiden kesken. Tänä vuonna työtä on edistetty järjestämällä kolme kokousta toimijoiden tarpeiden kartoittamiseksi. 

Italialaiset kertoivat kokouksen aikana Padot ja liitännäiset alueet -työryhmän työstä Italiassa. Italian komitea on järjestänyt lukuisia tilaisuuksia, joissa pyritään lisäämään yhteistyötä padon omistajan, patoviranomaisten sekä alueilla toimivine eri toimijoiden kanssa. Seuraava tilaisuus järjestetään Sisiliassa muutaman viikon kuluttua ja tilaisuudessa on mukana edustajat Ranskasta, koska heillä on harkinnassa järjestää vastaavan tyylisiä tapahtumia Ranskassa. 


Uusi työryhmä hyväksyttiin kokouksessa. Työryhmän aiheenaan ovat patojen paineputket. Italiassa putket alkavat olla vanhoja ja niiden rakenteet kuluneita. Italiassa startattiin aihetta käsittelevä komitea, joka on kasvanut, koska eri tahot ovat halunneet olla mukana. ITCOLDin verkkosivuilla on julkaisu, joka on italian komitean valmistelema. Työtyhmän tarkoituksena on valmistella julkaisu / tutkimus tyypeistä, päämateriaaleista, tarkkailusta, turvallisuuden arvioinnista, jne. Painekuilujen lisäämistä tutkimukseen ehdotettiin.



 2.10. Symposium
Symposium avausseremoniassa useat puhujat esittelivät Etelä-Euroopan vesiongelmia. Padot ovat merkittävässä roolissa vedenpuutteen ratkaisemiseksi. Ilmastonmuutoksen sanotaan vielä tulevan kasvattamaan veden vähyyttä ja näin lisäävän ongelmia. 

ICOLDin varapresidentti Enrique Cifres nosti huomiota herättävästi esityksessään tapetille ilmastonmuutoksen ja yleisön erilaiset mielikuvat padoista. Isojen toimijoiden toimesta on kirjoitettu patojen epäonnistuneen osassaan ilmastonmuutoksen vähentämisessä. Cifres oli sitä mieltä, että kyse on siitä, miten tuloksia luetaan. Oikeellisen tiedon jakaminen on tärkeää. ICOLDin ja sen jäsenien on keskitettävä paljon energiaa siihen, että padoista ja niiden hyödyistä kerrotaan yleisesti. 

Yksi pääpuhujista oli Norjalainen Grethe Midttomme. Hänen aiheenaan oli ilmastonmuutos Pohjoismaissa lähinnä Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Tulvien lisääntyminen ja vesimäärien vähentyminen sekä talvien vähälumisuus oli jokaisessa maassa havaittavissa aluekohtaisesti. Patoturvallisuuden kannalta ilmastonmuutos nostaa todennäköisyyksiä ääri-ilmiöille, aiheuttaa tulvajuoksutuskapasiteetin riittämättömyyttä, kasvattaa todennäköisyyttä ongelmien aiheutumisesta padolle (eroosio) sekä esimerkiksi tarkkailu ja monitorointi saattavat entisestään hankaloitua pohjoisen haastavissa olosuhteissa. Myös jääpatojen vaara saattaa lisääntyä samoin kuin jäätiköiden yllättävästä sulamisesta aiheutuvat tulvat. 

Espanjalainen Alfredo Granados puolestaan kertoi ilmastonmuutoksesta Etelä-Euroopan näkökulmasta. Etelässä sateet ja vesivarat tulevat entisestään vähentymään. Ilmaston muutos aiheuttaa merkittävää vuotuisen valuman pienenemistä. Veden varastoinnilla pato-altaisiin on jatkossa entistä suurempi merkitys. 

Hollantilainen Marcel Bottama kertoi myös symposiumesitelmässään kuivuuden vaikutuksista tulvapenkereille Hollannissa. Portugalissa patoja oli tarkasteltu ilmastonmuutosnäkökulmasta pienoismallien avulla. Järviin asennettujen kelluvien aurinkokennojen on todettu aiheuttavan riskejä patoturvallisuudelle. Toisessa portugalilaisessa esityksessä kerrottiin järjestettävistä patoturvallisuuskoulutuksista. Kahden viikon mittaisten kurssien tarkoituksena on tuoda esiin tekijöitä, jotka on otettava huomioon patojen käytössä ja tarkkailussa. 

3.10 Symposium
Toisena päivänä mm. ICOLDin Euroopan klubin presidentti Fry herätti keskustelua aiheella "Innovaatiot voivat kaksinkertaistaa patojen roolin". Esimerkkeinä hän mainitsi mm. erilaiset ratkaisut energian säilömiseen (pumppuvoimalaitos), kasteluvesialtaat ja niiden roolin kasvattaminen sekä tulva-altaiden erilaiset käyttötavat. Päivän aikana käsiteltiin myös painetunneleita, kuituoptiikkaa, eri patoja käsitteleviä tutkimuksia, geomembraaneja ja niiden asentamista veden alle sekä padon korjaussopimuksen ehtojen kirjaamisen tärkeyttä. 

4.10. Tekninen excu
Teknisellä exculla tutustuimme kahteen patoon. Valsamiotis pato on valmistunut 2014. 63 metriä korkea pato on rakennettu sementin ja maa-aineksen seoksesta (hardfill), joka on yleisesti käytetty materiaali Kreikassa. Patoallas on tarkoitettu kasteluveden varastointiin. Jo ensimmäisen täytön yhteydessä havaittiin, että pato vuotaa merkittävästi perustuksistaan. Tutkimukset ovat edelleen käynnissä ja näin ollen pato ei varsinaisesti ole koskaan ollut käytössä. Toinen kohde oli Potamon pato. Tämä on 55 metriä korkea maapato, joka toimii juomaveden ja kasteluveden varastoaltaana. Potamonin padolla on tutkittu mahdollisuutta altaan käyttöönottamiseksi pumppuvoimalaitostoimintaan yhdessä tuulivoiman hyötykäytön kanssa. 

                                         Valsamiotis pato

                                         Potamon pato

                                     Potamon pato
                                  



















keskiviikko 28. elokuuta 2019

Suurpadot ry – Syysretki 2019


Suurpadot ry:n syysretki järjestettiin 26.-28.8.2019. Retken kohteena oli Kiirunan kaivoksen padot Ruotsissa sekä Startskraftin vesistöpadot padot Narvikin läheisyydessä, Norjassa. Matka alkoi ja päättyi Rovaniemelle. Retkelle osallistui 21 yhdistyksen jäsentä.
Ensimmäisenä kohteena oli Kiirunan kaivoksen padot. Kaivoksella vastassa oli LKAB:ltä Sara Töyrä, Fredrik Funck ja Sophie Danikov. He vastaavat kaivoksen patoturvallisuudesta ja ympäristöasioista. Kiirunan kaivos on ollut toiminnassa jo 127 vuotta ja malmivaranto on edelleen hyvä. Alueella toimiminen on haasteellista, sillä vuosittain 200 päivänä kaivosalueella on lumipeite ja 40 % vuosittaisesta sateesta tulee lumena. Näin ollen myös sulamisvesiä on keväällä runsaasti.

                                     Kuva 1: Kiirunan kaivos. 
                                    (http://www.gordonfanservice.com/portfolio/iron-ore-mine-lkab-
                                     mining-co-kiruna-sweden/ 29.8.2019)

Kiirunan kaivos näytti siistiltä, hyvin toimivalta ja valtavalta. Kuulimme mm. miten Kiirunan kunnan keskustaa on ruvettu siirtämään noin kolmen kilometrin päähän nykyisestä sijainnistaan. Keskustan siirrolla halutaan varmistaa alueen turvallisuus, sillä mahdollinen vaara on, että keskusta vajoaisi malmin louhimisen takia. Kaivoksen maanalaisen louhoksen läheisyydestä maa on vajonnut.


Toisena päivänä tutustuimme Statkraftin patoihin Narvikin läheisyydessä. Vierailussa vastassa oli kahden kollegansa kanssa Bolle Vidar, joka on Statkraftin teknologiajohtaja Pohjois-Norjan alueelta. Kuulimme Statkraftin toiminnasta yleisesti sekä erityisesti Pohjois-Norjan alueella ja kävimme tutustumassa kahteen Statkraftin patoon.


Ensimmäinen kohteemme oli Ipto-betonipato. Norjan patoturvallisuusviranomainen NVE (Norwegian Water Resources and Energy Directorate) on todennut, että Ipto-padon stabiliteetin on riittämätön Norjan tämänhetkisten standardien perusteella. Statkraft on suorittanut padolla mittavia tutkimuksia. Näiden avulla on pystytty toteamaan, että pato on oletettua paremmassa kunnossa, mutta vaatii kuitenkin joitakin kunnostustöitä. Statkraft on tehnyt suunnitelman korjaustöistä, mutta koska NVE ei ole hyväksynyt suunnitelmaa, on
Statkraft valittanut asiasta OED:lle (Olje- og energidepartementet) eli Norjan öljy- ja energiaministeriöön.


                                     Kuva 2: Ipto-pato 

Toinen pato, johon tutustuimme, oli Statkraftin pohjoisen alueen korkein pato Båtsvatn. Pato on 42.5 m korkea louhepato. Myös tämä pato vaatii korjaamista, joka on suunniteltu tehtäväksi vuosina 2019-2021. Pohjoisista olosuhteista johtuen esimerkiksi työkoneet viedään padolle jo edellisenä syksynä. Keväällä aloitetaan työt ja ensimmäisenä on vuorossa lumien poisto. Kunnostusprojekti sisältää mm. suotovesien kuivatusjärjestelmän rakentamisen, kuivanluiskan uudistamisen, patosydämen korottamisen sekä harjan suojauksen uudistamisen.


                                     Kuva 3: Matkalle osallistuneita sekä Bätsvatn-pato

maanantai 17. kesäkuuta 2019

ICOLDin Symposium Kandassa, Ottawassa


ICOLDin Symposium ja vuosikokous järjestettiin vuonna 2019 Ottawassa Kanadassa. Tästä on julkaistu blogiteksti osoitteessa: https://kainuunely.com/2019/10/09/kestavia-ja-turvallisia-patoja-kaikkialla-maailmassa/




tiistai 11. joulukuuta 2018

Joululounas 2018


Yhdistys järjesti vierailun Åminneforsin ja Billnäsin kalatietyömaalle 11.12.2018. Retkelle oli bussikuljetus Helsingistä. Vierailun jälkeen suunnattiin Fiskarsin Kuparipajaan lounaalle.

tiistai 19. joulukuuta 2017

Lounaskokous 2017


Yhdistys järjesti lounaskokouksen 19.12.2017 Helsingissä Kansallismuseolla. Tilaisuudessa Leena Westerholm (MMM) esitteli maakuntauudistusta ja Eija Isomäki (Kainuun ELY-keskus) esitteli patoturvallisuusteknologian viennin edistämishanketta.


torstai 19. lokakuuta 2017


Suurpadot - Suomen osasto ry:n syysretki Muhokselle 19.10.2017

Retki alkoi Oulusta, jonne osallistujat saapuivat omilla kyydeillään.
Ohjelma
9:00            Oulun lentokenttä
9:30            Oulun rautatieasema
10:30          Saapuminen Montan voimalaitokselle – kalannappauslaitoksen esittely, Juha Happonen
                  Montan Kalanviljelylaitos
12:30          Lounas
14:00          Pyhäkosken voimalaitoksen luukkuremontin esittely
15:00          Pyhäkosken voimalaitosmuseo
16:30          Oulu, lentokenttä
17:00          Oulu, rautatieasema