Suurpadot ry – Syysretki 2019
Suurpadot ry:n syysretki järjestettiin 26.-28.8.2019. Retken kohteena oli Kiirunan kaivoksen padot Ruotsissa sekä Startskraftin vesistöpadot padot Narvikin läheisyydessä, Norjassa. Matka alkoi ja päättyi Rovaniemelle. Retkelle osallistui 21 yhdistyksen jäsentä.
Ensimmäisenä kohteena oli Kiirunan kaivoksen padot. Kaivoksella vastassa oli LKAB:ltä Sara Töyrä, Fredrik Funck ja Sophie Danikov. He vastaavat kaivoksen patoturvallisuudesta ja ympäristöasioista. Kiirunan kaivos on ollut toiminnassa jo 127 vuotta ja malmivaranto on edelleen hyvä. Alueella toimiminen on haasteellista, sillä vuosittain 200 päivänä kaivosalueella on lumipeite ja 40 % vuosittaisesta sateesta tulee lumena. Näin ollen myös sulamisvesiä on keväällä runsaasti.
(http://www.gordonfanservice.com/portfolio/iron-ore-mine-lkab-
mining-co-kiruna-sweden/ 29.8.2019)
Kiirunan kaivos näytti siistiltä, hyvin toimivalta ja valtavalta. Kuulimme mm. miten Kiirunan kunnan keskustaa on ruvettu siirtämään noin kolmen kilometrin päähän nykyisestä sijainnistaan. Keskustan siirrolla halutaan varmistaa alueen turvallisuus, sillä mahdollinen vaara on, että keskusta vajoaisi malmin louhimisen takia. Kaivoksen maanalaisen louhoksen läheisyydestä maa on vajonnut.
Toisena päivänä tutustuimme Statkraftin patoihin Narvikin läheisyydessä. Vierailussa vastassa oli kahden kollegansa kanssa Bolle Vidar, joka on Statkraftin teknologiajohtaja Pohjois-Norjan alueelta. Kuulimme Statkraftin toiminnasta yleisesti sekä erityisesti Pohjois-Norjan alueella ja kävimme tutustumassa kahteen Statkraftin patoon.
Ensimmäinen kohteemme oli Ipto-betonipato. Norjan patoturvallisuusviranomainen NVE (Norwegian Water Resources and Energy Directorate) on todennut, että Ipto-padon stabiliteetin on riittämätön Norjan tämänhetkisten standardien perusteella. Statkraft on suorittanut padolla mittavia tutkimuksia. Näiden avulla on pystytty toteamaan, että pato on oletettua paremmassa kunnossa, mutta vaatii kuitenkin joitakin kunnostustöitä. Statkraft on tehnyt suunnitelman korjaustöistä, mutta koska NVE ei ole hyväksynyt suunnitelmaa, on
Statkraft valittanut asiasta OED:lle (Olje- og energidepartementet) eli Norjan öljy- ja energiaministeriöön.
Toinen pato, johon tutustuimme, oli Statkraftin pohjoisen alueen korkein pato Båtsvatn. Pato on 42.5 m korkea louhepato. Myös tämä pato vaatii korjaamista, joka on suunniteltu tehtäväksi vuosina 2019-2021. Pohjoisista olosuhteista johtuen esimerkiksi työkoneet viedään padolle jo edellisenä syksynä. Keväällä aloitetaan työt ja ensimmäisenä on vuorossa lumien poisto. Kunnostusprojekti sisältää mm. suotovesien kuivatusjärjestelmän rakentamisen, kuivanluiskan uudistamisen, patosydämen korottamisen sekä harjan suojauksen uudistamisen.
