Pohjoismainen patoturvallisuusseminaari

Ensimmäinen pohjoismainen patoturvallisuusseminaari järjestettiin Oslossa, Norjassa 6.11.2019. Tilaisuuteen osallistui 110 henkilöä, joista 10 oli Suomesta. 

                                         Suomalaiset osallistujat tilaisuudessa.


Seminaaripäivä oli jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisessä osassa kukin maa kertoi omista patoturvallisuuskäytännöistään sekä paikallisesta suurpatojärjestöstä. 

• Suomessa on 445 patoturvallisuuslain mukana luokiteltua patoa. Näistä ICODLin mukaisia suurpatoja on 56. Padon omistaja on vastuussa siitä, että pato toimii ja on turvallinen. FINCOLD on perustettu 1960. Jäseniä on noin 100 ja yritysjäseniä 24. (Eija Isomäki, Kainuun ELY-keskus ja Juha Laasonen, Fortum)
• Islannissa on 100 patoa, joista 50 on ICOLDin mukaista suurpatoa. Iscold on toiminut vuodesta 1053, jolloin ensimmäinen Islannin suurpato rakennettiin. Islannissa ei ole varsinaista patoturvallisuuslainsäädäntöä, mutta paljon lainsäädäntöä yhteiskunnan turvaamiseksi. Haasteita patoturvallisuudelle aihauttavat mm. tulvat, maanjäristkset, ilmasto (tuulet), vulkaaninen aktiivisuus ja jäätiköt. (Paul Slangen, Landsvirkjun)
• Swedcold on ollut ICOLDin jäsen vuodesta 1931. Swedcold on aktiivinen järjestäen kahdesti vuodessa konferenssin, kerran vuodessa nuorten tilaisuuden sekä julkaisemalla tiedotteita. Lisäksi kerran vuodessa järjestetään workshop ja excursio. Ruotsissa on 10 000 patoa ja 191 suurpatoa. Lainsäädäntöä on viimevuosina uusittu ja työ jatkuu. Vastikään 100 padolle on tehty vahingonvaara-arvio. (Maria Bartsch, Svenska Kraftnät ja Claes-Olof Brandsten, Vattenfall)
• Norjan patoturvallisuuslainsäädäntöä on hyvin vastaava Suomen lainsäädännön kanssa. 4200 patoa on rekisteröity. 445 padolle on tehty arvio tulevaisuuden muutostarpeista patoturvallisuuden takaamiseksi. Padoista tiedotetaan paljon yleisesti ja esimerkiksi vuosittain myönnetään patokruunu "kauneimmalle padolle". (Anne Marit Håstein, Stastkraft ja Lars Grotta, NVE)

 Seminaaripäivän toisessa osassa keskityttiin ilmastonmuutokseen ja pohjoisiin olosuhteisiin.

• Juho Jakkila Suomesta kertoi Kokemäenjoelle mitoitustulvaprojektissa, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset arvioitiin mitoitustulvien tarkistamisen yhteydessä. 
• Hörn Hranfnsdottir Islannista kertoi ongelmallisesta jokialueesta, jonne muodostuu jääpatoja ja jossa on erityisen paljon sedimentaatiota. Jäiden mukana myös kiviä hilautuu merkittäviä määriä voimalaitospatoon. Aluuen moninaisia ongelmia on yritetty helpottaa rakentamalla uusi voimalaitoksen sisääntulokanava. 
• Kristofer Hallberg kertoi Ruotsissa tehdyistä mitoitustulvan laskennoista. Laskentojen perusteella arvioitiin, että 70% ensimmäisen luokan padoista oli riittävän tehokkaita ilmastonmuutoksen perusteella arvioiduille mitoitusskenaarioille ja vastaavasti toisen luokan padoista 59 %.
• Fjola Gudrun kertoi, että Norjassa on aloitettu kiinnittemään enemmän huomiota myös työpatoihin Munkebotsvatn padola tapahtuneen työpadon sortuman jälkeen. Suunnittelijan mukana olo koko rakennusprosessin ajan koetaan tärkeäksi. 
• Rikard Hellgren Tukholman yliopistosta tutkii jääkuormia Ruotsissa. Ruotsi on jaettu kolmeen osaan jääkuormien suhteen. Vastaavasti
• Tomi Mäki esitti padonomistajan menetelmiä kohdata talviolosuhteet Suomessa. 
• Jon Smari Ulfarsson Islannista kertoi Budshals HPP padon rakentamisprosessista. Routaongelmat aiheuttivat merkittäviä haasteita ja vahingoitti patoa kolmen ensimmäisen vuoden mittausten perusteella. Mm. padon riprap-pinta kärsi roudasta.

                                     Eija Isomäki, Kainuun ELY-keskus 

                                     Juha Laasonen, Fortum 

                                      Juho Jakkila, Suomen Ympäristökeskus

 

                                      Tomi Mäki, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus